Mun pääsiäisloma loppuu NYT!!!!!!!!!!!!!!!
Mä olen
sassille ja lufthansoille ja kaikille muille samanlaisille!
1: Lufthansan linja-auto Innsbruck-München ei ikinä tullut pysäkille jolle kuski sanoi sen tulevan. Kun vihdoin saimme Lufthansalta luvan tilata taksin heidän laskuunsa oli liian myöhäistä. Saavuimme lentokentälle juuri kun koneemme Tukholmaan nousi.
2: Lufthansa heitti meidät Köpiksen koneeseen mutta irstas saksalainen tullitäti mukamas luuli että vaatteissani on joku ase piilotettuna ja hiplaili niin kauan että hyvä ettei jääty siitäkin koneesta.
3: Köpiksestä sitten jatkoimme Arlandaan, jossa kuitenkin jouduimme olemaan yötä sillä (kappas kappas) koneemme Turkuun oli jo mennyt. Sassin kiltti tiskipoika kuitenkin varasi väsyneille matkalaisille paikat seuraavan päivän lennolle.
4: Loistava aamupala.
5: Kun sitten seuraavana päivänä rahtasimme kamoja tiskille, ilmoitti toinen avulias sassin tiskipoika ettei buukkauksiamme oltu vahvistettu, paikkoja koneessa enää kolme, meitä yhdeksän. Eli jonotuslistalle mars...
6: Kiroilujen ja epävarmuuksien ja sadattelujen ja kiroilujen jälkeen matkaan pääsi viisi (minä mukana!!) neljän jäädessä kentälle odottamaan koskas ja millä kyydilla he kotiin pääsevät.
7: Kotona viideltä, noin viisitoista tuntia myöhempään kuin olisi pitänyt.
Mikä on tarinan opetus? Jää kotiin!!!!
No ei nyt kai, mahtavaa oli, ja kai mä hiukan opin laskettelemaankin... Tai no, ens talvena hiihtokouluun.
Mitäs tänne muuta?
Ai nii, piru sentään... *HPK*!!! (ku ei toi tepsi näköjään...tai mistä sen tietää...)
Mä olen

1: Lufthansan linja-auto Innsbruck-München ei ikinä tullut pysäkille jolle kuski sanoi sen tulevan. Kun vihdoin saimme Lufthansalta luvan tilata taksin heidän laskuunsa oli liian myöhäistä. Saavuimme lentokentälle juuri kun koneemme Tukholmaan nousi.
2: Lufthansa heitti meidät Köpiksen koneeseen mutta irstas saksalainen tullitäti mukamas luuli että vaatteissani on joku ase piilotettuna ja hiplaili niin kauan että hyvä ettei jääty siitäkin koneesta.
3: Köpiksestä sitten jatkoimme Arlandaan, jossa kuitenkin jouduimme olemaan yötä sillä (kappas kappas) koneemme Turkuun oli jo mennyt. Sassin kiltti tiskipoika kuitenkin varasi väsyneille matkalaisille paikat seuraavan päivän lennolle.
4: Loistava aamupala.
5: Kun sitten seuraavana päivänä rahtasimme kamoja tiskille, ilmoitti toinen avulias sassin tiskipoika ettei buukkauksiamme oltu vahvistettu, paikkoja koneessa enää kolme, meitä yhdeksän. Eli jonotuslistalle mars...
6: Kiroilujen ja epävarmuuksien ja sadattelujen ja kiroilujen jälkeen matkaan pääsi viisi (minä mukana!!) neljän jäädessä kentälle odottamaan koskas ja millä kyydilla he kotiin pääsevät.
7: Kotona viideltä, noin viisitoista tuntia myöhempään kuin olisi pitänyt.
Mikä on tarinan opetus? Jää kotiin!!!!
No ei nyt kai, mahtavaa oli, ja kai mä hiukan opin laskettelemaankin... Tai no, ens talvena hiihtokouluun.

Mitäs tänne muuta?
Ai nii, piru sentään... *HPK*!!! (ku ei toi tepsi näköjään...tai mistä sen tietää...)
Comment