Tweet
Eurooppalaisen kulttuurin juuret löytyvät Euroopan aikaisimmasta korkeakulttuurista, antiikin Kreikasta, ja sen kautta myös antiikin Roomasta. Voimme todeta tämän aivan arkioloiussa, jos puhuisimme jotain romaanista kieltä niin antiikin perimä olisimme mukanamme koko ajan. Antiikki toi ihmismieleen niin monta ja ihmeellistä asiaa, että latinasta ja kreikasta otettuja lainasanoja - teatteri, keisari, senaatti, tragedia, näin esimerkkeinä - ovat kielemme väärällään.
Näiden lainasanojen luonnetta pohtimalla voi myös eritellä antiikin kulttuurin meidän aikaamme vaikuttaneita tekijöitä. Näytelmäkirjallisuus syntyi Euroopassa ensimmäisenä Kreikassa. Siellä toteutettiin eurooppalaista kilpailumieltä järjestämällä näytelmänkirjoituskilpailuita ja urheilukisoja, näistä tunnetuimmat tietysti olympialaiset. Tähtitiede ja tieteiskirjallisuus ovat ottaneet antiikin jumalten nimet omakseen. Monet tieteenalojen peruskäsiteet, kuten "teknologia" tai "fysiikka", ovat nekin antiikin perintöä kielellisesti ja henkisesti.
Myös eurooppalainen perusvaltiojärjestys, demokratia - "kansan valta" - on kotoisin antiikista, tosin ei ihan samassa muodossa, mutta perusajatus on sama, "yksi mies, yksi ääni".
Filosofiakin on saanut alkunsa antiikissa, sellaiset nimet kuin Sokrates ja Platon ovat jokaiselle tuttuja. Myös antiikin ajan lääketieteen ajatukset säilyivät pitkälle keskiaikaan asti, ja vaikka ne nykyään on todistettu vääriksi, niistä silti tehdään TV-ohjelmia ja niistä yhä kirjoitetaan kirjoja, ja pitäähän jokaisen valmistuvan lääkärin vannoa suojelevansa elämää, kuten Hippokrates aikoinaan.
Antiikki toi myös ajatuksen kansalaisoikeuksista. vaikka sekä Kreikka että Rooma käyttivät orjia, niin esimerkiksi "Rooman kansalainen" oli tasa-arvon kuvastuma; ihminen joka oli roomalainen, oli samalla lähtöviivalla muiden roomalaisten kanssa.
Ja on yhdysvaltalainen kulttuuri, joka on pohjimmiltaan eurooppalaista kulttuuria, myös tiukasti sidoksissa antiikkiin - USA:n perustajaisät ihannoivat avoimesti Rooman valtiojärjestystä ja ottivat omasta mielestään sen parhaat puolet omaan perustuslakiinsa.
Ehkä suomalaista lukiolaista lähinnä on kuitenkin se, miten tärkeä osuus antiikilla on opetuksessa. Filosofia, missä opitaan antiikin suurten ajattelijoiden ajatuksia, ja äidinkieli, missä opitaan tuntemaan antiikin kirjallisuutta, tukevat molemmat historian opiskelua, osoittaen kuinka tiukasti antiikin ajassa nykyeurooppalaisen kulttuurin juuret ovat.
Opettajan kommentti: Hyvää omaperäistä ajattelua! Joitakin sisällöllisiä puutteita. 5/5 p.
Oma kommentti (nyt lisätty): Olisi voinut vähän parannella kieltä ja johdonmukaistaa rakennetta, mutta, no, koetilanne on koetilanne. Tuo viimeinen kappale oli minusta kätevä oivallus, ja varmaan juuri varmisti tuon viidennen pisteen. Ja nyt ruudulla katseltuna tuo essee on aika lyhyt... tietokoneella olisin voinut kirjoittaa pidemmän ja paremman
Näiden lainasanojen luonnetta pohtimalla voi myös eritellä antiikin kulttuurin meidän aikaamme vaikuttaneita tekijöitä. Näytelmäkirjallisuus syntyi Euroopassa ensimmäisenä Kreikassa. Siellä toteutettiin eurooppalaista kilpailumieltä järjestämällä näytelmänkirjoituskilpailuita ja urheilukisoja, näistä tunnetuimmat tietysti olympialaiset. Tähtitiede ja tieteiskirjallisuus ovat ottaneet antiikin jumalten nimet omakseen. Monet tieteenalojen peruskäsiteet, kuten "teknologia" tai "fysiikka", ovat nekin antiikin perintöä kielellisesti ja henkisesti.
Myös eurooppalainen perusvaltiojärjestys, demokratia - "kansan valta" - on kotoisin antiikista, tosin ei ihan samassa muodossa, mutta perusajatus on sama, "yksi mies, yksi ääni".
Filosofiakin on saanut alkunsa antiikissa, sellaiset nimet kuin Sokrates ja Platon ovat jokaiselle tuttuja. Myös antiikin ajan lääketieteen ajatukset säilyivät pitkälle keskiaikaan asti, ja vaikka ne nykyään on todistettu vääriksi, niistä silti tehdään TV-ohjelmia ja niistä yhä kirjoitetaan kirjoja, ja pitäähän jokaisen valmistuvan lääkärin vannoa suojelevansa elämää, kuten Hippokrates aikoinaan.
Antiikki toi myös ajatuksen kansalaisoikeuksista. vaikka sekä Kreikka että Rooma käyttivät orjia, niin esimerkiksi "Rooman kansalainen" oli tasa-arvon kuvastuma; ihminen joka oli roomalainen, oli samalla lähtöviivalla muiden roomalaisten kanssa.
Ja on yhdysvaltalainen kulttuuri, joka on pohjimmiltaan eurooppalaista kulttuuria, myös tiukasti sidoksissa antiikkiin - USA:n perustajaisät ihannoivat avoimesti Rooman valtiojärjestystä ja ottivat omasta mielestään sen parhaat puolet omaan perustuslakiinsa.
Ehkä suomalaista lukiolaista lähinnä on kuitenkin se, miten tärkeä osuus antiikilla on opetuksessa. Filosofia, missä opitaan antiikin suurten ajattelijoiden ajatuksia, ja äidinkieli, missä opitaan tuntemaan antiikin kirjallisuutta, tukevat molemmat historian opiskelua, osoittaen kuinka tiukasti antiikin ajassa nykyeurooppalaisen kulttuurin juuret ovat.
Opettajan kommentti: Hyvää omaperäistä ajattelua! Joitakin sisällöllisiä puutteita. 5/5 p.
Oma kommentti (nyt lisätty): Olisi voinut vähän parannella kieltä ja johdonmukaistaa rakennetta, mutta, no, koetilanne on koetilanne. Tuo viimeinen kappale oli minusta kätevä oivallus, ja varmaan juuri varmisti tuon viidennen pisteen. Ja nyt ruudulla katseltuna tuo essee on aika lyhyt... tietokoneella olisin voinut kirjoittaa pidemmän ja paremman
:
Comment