Suomithreadi XXX: NAKED FINNISH POSTERS!

[aaglo]

juu, onkohan suomen kielessä yhtään substantiivia tahi verbiä, joka loppuu konsonanttiin (siis perusmuodossaan olevaa ei-lainasanaa)?

okei, housut ja sakset on sellaisia, mutta ne onkin sanoja joilla ei ole yksikön perusmuotoa muuten kuin yhdyssanoissa (saksikäsi ja housuhame).

[Kassiopeia]

Sävel, ommel, kyynel, taival, kannel, askel, nivel ja sammal.

Verbien perusmuodot taitavat loppua poikkeuksetta aina -a tai -ä.

[aaglo]

hassua, nuo kaikki loppuvatkin l-kirjaimeen (siis L, ei I)

mitenkäs muuten sellaiset kuin esim "poikanen" ja "hampurilainen"? Onko poikanen muunnos sanasta poika, ja onko hampurilainen vain joku erisnimi/muunnos perusmuodosta?

okei, ketä kiinnostaa

[Ari Rahikkala]

aaglo: Johdokset nyt ovat oma asiansa. "Poikanen" lisää diminutiivipäätteen sanaan "poika", ei sen kummempaa. "Hampurilainen" taas on etymologialtaan monimutkaisempi, mutta siitä kyllä löytyy pääte "-lainen", joka viittaa johdokseen paikannimestä johonkin tästä paikasta kotoisin olevaan.

On muuten muihinkin konsonantteihin kuin ällään loppuvia substantiiveja, mm. *keksii lonkalta* tytär, kevät, ahven, ilves.

Patrikan kutsumanimestä vielä, toinen vaihtoehto olisi ollut lyhentää nimi pelkäksi Patriksi, mutta se olisi luultavasti ollut liian helppo sekoittaa Petrin kanssa...

[Rasbelin]

Tässä vaiheessa tekisi mieli provoilla.

[provo]

Turkulaistakin kiinnostaa tuo kielellinen kehitys.

[/provo]

Löören,

ehdottomasti samaa mieltä. Asevelvollisuutta suorittavat tulee laskea epäkelvoiksi äänestäjiksi.

[Ari Rahikkala]

/me noudattaa Koiviston Manun ohjetta - ei pidä provosoitua kun provosoidaan *

[Kassiopeia]

Mauno on fiksu mies. Osasi presidenttinä hymyilläkin oikeaan aikaan - ulkomailla aina, kotona ei koskaan. Hymyilevä mieshän on tunnetusti luihu heppu, mutta ulkomaaneläville moinen on normaalia.

[laurentius]

Mauno ei todellakaan ollut liian fiksu mies. osittain aiheutti 90-luvun laman.

PS. uusi avatar

[aaglo]

Olipas!
Silloin kun äitini mua odotti, oli manu suomen pankin pääjohtaja (tms.).
Sitten kerran talvella kapealla polulla, kun äitini oli kävelemässä sillä, niin manu tuli vastaan. Mauno teki kuten herrasmiehen kuuluukin - hyppäsi polvensyvyiseen hankeen pikkukengissään

[Ignorance]

Eihän tuosta voi mitään johtopäätöksiä vetää, kuka nyt ei olisi toiminut noin?

[Jeje2]

Originally posted by Ignorance
Eihän tuosta voi mitään johtopäätöksiä vetää, kuka nyt ei olisi toiminut noin?

Oliks tää kompakysymys?

Tän päivän nuorisosta ei kukaan nääs
(De va bättre förr)

[aaglo]

Niin joo, tosiaan. Herrasmiesmäisyydellä ja fiksuudella ei ole välttämättä mitään tekemistä keskenään. (ellei sitten manu hypännyt syrjään, koska ymmärsi olla joutumatta vaikeuksiin äitini kanssa )

[Kassiopeia]

Mitä ihmettä Mauno Koivisto toimitti keskellä talvea pikkukengissä kapealla polulla?

[Kassiopeia]

Tänään oli Aamulehdessä seuraava mielipidekirjoitus:

Sensori oli kohtuuton

Miten voi englannin aineen pistemäärä laskea 60 pistettä? Tänä keväänä näin kävi. Eräs abiturientti sai englannin aineesta koulussamme esitarkastuksessa 60 pistettä. Ylioppilastutkintolautakunnan kanta oli toinen: nolla pistettä oli sensorin mielestä oikea tulos. Perusteena oli se, että aineen otsikon alaviitteessä oli englanniksi kerrottu, että tulevaisuuteen liittyvässä aiheessa ei tällä kertaa saanut kirjoittaa luonnonsuojelusta. Tästä oli jo tehty pistevähennykset koulussa.

Edellä mainittu opiskelija ei muistanut englanninkielistä avainkäsitettä ja ymmärsi ohjeen väärin. Näin yhden sanan väärin ymmärtämisestä rokotettiin niin, että se tuntuu: koe hylätty, ei lakkia keväällä. Onko tämä oikein ja kohtuullista?

Edellisenä vuonna englannin aineessa eräs opiskelijamme kirjoitti täysin otsikon vierestä, kun ei ollut ymmärtänyt avainkäsitettä. Seurauksena oli 20 pisteen menetys. Kuitenkin pisteitä tuli sen verran, että koe ei tämän yhden virheen takia mennyt pilalle. Nyt linja on näköjään muuttunut. Jos otsikon alla olevaa ohjetta ei ymmärrä oikein, koko kirjoitelma on hylätty. Onko tämä oikea linjaus, ja tullaanko vastaisuudessakin menettelemään samalla tavalla? Pitäisikö ehkä muihinkin kirjoitettaviin aineisiin laittaa samanlaisia yhden sanan testejä, joiden perusteella koko kirjoitus voitaisiin hylätä?

Ylioppilastutkintolautakunta on tottunut menettelemään niin kuin on halunnut. Mutta onko kansalaisilla oikeutta kyseenalaistaa toimintaa, joka selvästi loukkaa yleistä oikeustajua? Suomen lukiolaisten liitto on kiinnittänyt huomiota tarkistusarvostelumenettelyyn (Esim. Aamulehti 22.5.2004).

Arvostelua pyytäessään opiskelijalla ei ole mahdollisuutta saada kopiota omasta koevastauksestaan. Toisin sanoen hän ei voi pyytää ketään puolueetonta asiantuntijaa arvioimaan tuotosta. Korjauspyynnöt käsittelee samainen ylioppilastutkintolautakunta, josta arvosana on alunperin saatu. Tarkistusarvostelutiedon saa vasta parin, kolmen kuukauden päästä. On siis vain sokeasti luotettava siihen, että oikeus tapahtuu.

Alussa kerrotusta tapauksesta saatiin lautakunnan määräämältä sensorilta vastaus, että sensorit olivat keskenään sopineet tästä menettelystä. Herää kysymys, miten tarkistusarvostelulla voi saada oikeutta, kun asiasta ovat kaikki mahdolliset arvioitsijat jo ennalta sitoutuneet tiettyyn menettelytapaan olipa se oikeudenmukainen tai ei. Puhumattakaan siitä, onko menettely johdonmukainen aikaisempien käytänteiden kanssa. Jos halutaan toimia näin ankarasti, on myös ohjeiden oltava sellaiset, että seuraukset ovat kaikkien tiedossa etukäteen.

Ylioppilaskokelaamme on jättämässä tarkistusarvostelupyyntöä. On mielenkiintoista nähdä, miten oikeus ja kohtuus toteutuu vai pitääkö paikkansa vanha sanonta ”ei korppi korpin silmää noki”.

Teuvo Ropo
Rehtori

Kirsi Kelloniemi
Englannin kielen vanhempi lehtori

Kangasalan lukio

Olen luonnostellut kirjoitukselle tällaisen vastineen:

Sensori ei ollut kohtuuton

Aamulehdessä 29. toukokuuta Kangasalan lukion rehtori Teuvo Ropo ja englannin lehtori Kirsi Kelloniemi pohtivat ylioppilastutkintolautakunnan toimintaa tapauksessa, jossa englannin ylioppilaskokeen aineesta oli tullut nolla pistettä muuan kokelaalle. Tekstissä vedottiin kansalaisten oikeustajuun. Itse ensi kevään abiturienttina mielipiteeni on, että YTL:n "tuomio" asiasta on ollut oikea.

Tapausta käsitelleissä kirjoituksissa ei ole mainittu, että kyseisessä osiossa kokelas sai valita neljästä eri aiheesta sen, josta tuottaa aineen. Jos kokelas tajusi, ettei täydellisesti ymmärrä aiheen kuvausta ja ohjeistusta, hän olisi voinut kirjoittaa aineen jostain muusta aiheesta. Tätä on kielikursseillakin useasti korostettu ainakin omassa lukiossani, tarkoituksena estää juuri Kangasalan sattumuksen tapaiset katastrofit. Jos tehtävänannon voi sivuuttaa, mutta silti napata useita kymmeniä pisteitä, koko tehtävän voisi saman tien muuttaa vapaan kirjoituksen harjoitukseksi.

Kokelaan päätös kirjoittaa luonnonsuojelusta oli uhkarohkea. Teksti kuului, "this time, do not write about nature conservation" - "tällä kertaa, älä kirjoita luonnonsuojelusta". "Conservation" (suojelu) voi olla hankala sana, mutta "nature" (luonto) kuuluu jo peruskoulun A-englannin oppimäärään. Kun virkkeen alkukin on vielä "do not write about" (älä kirjoita -sta), ja haluaisin korostaa sanaa "not" (ei/älä), kuvittelisi luonnon tärkeydestä aineensa rustanneen abiturientin hälytyskellojen jo soivan. Kyse ei ole ollut pelkästään yhdestä avainkäsitteestä, vaan tehtävänannon uhmaamisesta ja asiayhteyden unohtamisesta.

Aine ei myöskään muodosta koko yo-kokeen pistemäärää, vaan 99 299 pisteestä. Tänä keväänä hiukan yli 120 pistettä riitti hyväksyttyyn kokeeseen, joten hyvä suoritus kuuntelussa ja kirjallisessa osiossa olisi riittänyt. Koe ei siis ole riippuvainen pelkästään kyvyistä yhdellä tai kahdella osa-alueella, eikä koko koe voi mennä "yhden sanan testin" vuoksi metsään.

Toimiakseen nykyisessä muodossaan yo-kokeella on oltava jokin lopullinen, absoluuttinen auktoriteetti, ja se on YTL, jonka toiminnassa on ollut hyvin vähän moitittavaa. Koe käydään YTL:n ehdoilla ja on jatkokoulutusta antavien laitosten vastuu päättää, kertooko YTL:n myöntämä todistus ylioppilaan varsinaisista taidoista mitään.

Sensorien on myös sovittava keskenään jonkinlainen yhtenäinen arvostelulinja kokelaiden oikeusturvan kannalta, muutoin koe muuttuu arpapeliksi: se, jolle osuu oikea sensori, saa parhaat pisteet, ei se joka suoriutuu parhaiten. Tärkeintä on ennen kaikkea se, että kaikkia kohdellaan samoin, yhtä reilusti tai yhtä epäreilusti.

Ylioppilaskokeesta eivät kaikki voi päästä läpi, oli se kuinka epäoikeudenmukaista tai kohtuutonta tahansa. Joskus sattuu niinkin ikävästi, että kokeen aikana tapahtunut ajatusvirhe estää valkolakin saamisen kokonaan. Tällaisten vastoinkäymisten osuessa kohdalle tärkeintä olisi yrittää uudelleen ja jatkaa eteenpäin, eikä puida nyrkkiään taivaalle. Kansalaisten oikeustajuakin edustaa maassamme oikeuslaitos, eikä ylioppilastutkintolautakunta.

Antti Helin

Mielipiteitä? Itselleni ainakin näiden maistereiden asenne haiskahti hyvin epäilyttävältä, ja se kuulosti enemmän ko. kokelaan vanhempien kirjoittamalta itkuvirreltä kuin perustellulta kritiikiltä. "Meidän Krista ei päässyt läpi, epistä!" Oma tekstini puolestaan tarvitsisi varmaan hiukan trimmausta, ja se vaikuttaa vähän turhalta lätinältä, koska pelkkä "YTL on erehtymätön"-argumentti (karkeasti yksinkertaistettuna) varmaan olisi tarpeeksi.

[laurentius]

Asiaa sen enempää kommentoimatta 60 pisteen menetys on mielestäni vähintäänkin kohtuuton. Tekstissä ei myöskään käy ilmi ovatko kirjoittajat maistereita vai eivät, joten en ihan heti ymmärrä mistä sen keksit. Mitä YTL tulee, lafka ei suinkaan ole erehtymätön, ihan kuin jo tekstistäkin käy ilmi SLL on kiinnittänyt huomiota sen toimintaan ennenkin. Lopuksi sanottakoon vielä että oikeuslaitos ei todellakaan edusta kansan oikeustajua vaan tulkitsee valtioneuvoston säätämiä lakeja jotka voivat huomattavastikin poiketa kansan oikeustajusta.